Daphne Guinness on mulle täysin uus tutavuus mut oi miten kliffa sellanen. Daphne on Guinnessin panimon perijätär ( love the word..) ja lisäks ollu naimisissa kreikkalaisen laivanvarustaja-miljardöörin pojan kans ja kaiken tän kerron vaan siks et Daphne on loaded, ja must on niin kauniisti kerrottu wikis et Daphne on "noted collector of haute couture". Tää tietty laittaa mul slaittisen.. kateuden tai miks sitä nyt sanois. Jotkut keräilee kirppiksilt mauttomii hääpukui ja kaftaanei, jotkut keräilee haute couturee. I mean come on, sä olet collector of haute couture.. Voik ihmisel olla hienompaa harrastust ja varsinki jos ajattelee mun mielipiteit nykytaiteest (esim.) ni jos haluaa olla taiteen suosija ja tukija mennään sit siihen aitoon kauneuteen ja täydellisyyteen ja aletaan keräilemään taidetta; haute couturea. Briljanttia. Daphne oli Alexander McQueenin ja Isabella Blown ystävä, osti Isabellan vaatekokoelman perikunnalta ja on laittamassa käsittääkseni omaa kokoelmaansa esille ens syyskuussa F.I.T:en New Yorkiin. Ihan niinku joku haluis olla kulmilla.
Mä katoin taas kerran Diorin juhlanäytöksen Versaillesista.. Mä niin loveen couturee ja varsinki Diorii. Mun makuun ehken muut couture talot ei vaan ihan onnistu ihan siin mis Dior onnistuu, valitettavasti. Vaik kuinka haluisin yhtä paljon jumaloida Gaultierii ja Chanelii ni se ei vaan ihan samal taval onnistu. Toisaalta kummalakaa merkil ei o niin kukkopoikaa Napoleonin inkarnaatioo puikois.. hmm..
Mä olen aina tienny tietty Anna Wintourin (aina..?) ja näin mut se ei o koskaa oikee ollu mulle mikää sellanen juttu. Varsinkaan September Issuen jälkee mut palataa siihen hetken pääst. Sen sijaan oon ihan in love Anna Dello Russoon (Fashion Director at Large & Creative Consultant, Vogue Nippon). Kirveellä veistetty naama ja romuluinen kroppa ja oh my god, Brian.. Anna kuuluu hiukan samaan sarjaan ku Ranskan Voguen Carine Roitfeld.. Mut Annassa on jotain oikeesti maagista.. Mä tutustuin Annaan paremmin tavallaan Jak&Jilin kautta kuka tuntuu kans loveevan Russoa niin että sattuu. Anna Dello Russossa on kans viehättävää tapa pukeutuu melko ennakkoluulottomasti mikä taas poikkeaa esim. Wintourista aika tavalla. En tarkota et pitää vaihtaa vaatetta sen 7 kertaa päivässä, en millään muotoa. Mutta musta on myös virkistävää ja ihanaa kattella kuvia ihmisest kuka oikeesti pukeutuu randomil otteel, ilman mitään tiettyä linjaa.
Ja speaking of ihmisist ketkä pukeutuu kreisin latteesti ja tylsästi ja ei mihinkään shall we talk about mun ihan ehdottomast lempparikaraktäärist ikinä (ja mä tiedän etten o yksin tän kans); Grace Coddington. Tän rouvan takia Wintour ei tunnu missään, tän takia September Issue on tullu katottuu varovaisen arvion mukaan 20 kertaa. Emmä niinkään ees kato sitä, annan sen pyörii taustal monasti, kuuntelen sitä ja välil klikkailen mun lempikohtii. Mua häikäsee Coddingtonis (based on the film..) se kovin lämpimän oloinen persoona ja se järjettömän ammattitaitoinen ote duuniin ja kaikki on vaan niin kohdillaan. Ja toki must on hupaisaa katsoo Annan ja Gracen hentoista tukustelua muutamassa kohtauksessa. Ja sangen jäätävän tuntuista tunnelmaa toisissa. Mä en usko et ne on mitään hirveen hyvii kaverei..?
Mä olen aina tienny tietty Anna Wintourin (aina..?) ja näin mut se ei o koskaa oikee ollu mulle mikää sellanen juttu. Varsinkaan September Issuen jälkee mut palataa siihen hetken pääst. Sen sijaan oon ihan in love Anna Dello Russoon (Fashion Director at Large & Creative Consultant, Vogue Nippon). Kirveellä veistetty naama ja romuluinen kroppa ja oh my god, Brian.. Anna kuuluu hiukan samaan sarjaan ku Ranskan Voguen Carine Roitfeld.. Mut Annassa on jotain oikeesti maagista.. Mä tutustuin Annaan paremmin tavallaan Jak&Jilin kautta kuka tuntuu kans loveevan Russoa niin että sattuu. Anna Dello Russossa on kans viehättävää tapa pukeutuu melko ennakkoluulottomasti mikä taas poikkeaa esim. Wintourista aika tavalla. En tarkota et pitää vaihtaa vaatetta sen 7 kertaa päivässä, en millään muotoa. Mutta musta on myös virkistävää ja ihanaa kattella kuvia ihmisest kuka oikeesti pukeutuu randomil otteel, ilman mitään tiettyä linjaa. 
Ja speaking of ihmisist ketkä pukeutuu kreisin latteesti ja tylsästi ja ei mihinkään shall we talk about mun ihan ehdottomast lempparikaraktäärist ikinä (ja mä tiedän etten o yksin tän kans); Grace Coddington. Tän rouvan takia Wintour ei tunnu missään, tän takia September Issue on tullu katottuu varovaisen arvion mukaan 20 kertaa. Emmä niinkään ees kato sitä, annan sen pyörii taustal monasti, kuuntelen sitä ja välil klikkailen mun lempikohtii. Mua häikäsee Coddingtonis (based on the film..) se kovin lämpimän oloinen persoona ja se järjettömän ammattitaitoinen ote duuniin ja kaikki on vaan niin kohdillaan. Ja toki must on hupaisaa katsoo Annan ja Gracen hentoista tukustelua muutamassa kohtauksessa. Ja sangen jäätävän tuntuista tunnelmaa toisissa. Mä en usko et ne on mitään hirveen hyvii kaverei..?Palaillaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti