Some people can knit ..and tomato

Mä oon nyt ollu jo jonkun aikaa jotensaki tohkeissaan neulomisest. Muutama paita(yritelmä) on tullu tehtyy, yks must oikeen kliffa paita Lahja Haapaseen mut se taitaa mennä hiukan uusiks tai sillee et saa kaverin rinnallee se jumpperi. Aloin tekeen itelleni kaulahuivii, hiukan pörröst, mukana on mohairii. Mietin et seilorihenkist ja prameeta, mut jotenki nyt ku se etenee (ihan kiitettävää tahtii jopa) en oo ihan varma enää onk se nyt sit niin hieno ja kompattava ku alkuu mietin. Tai joo, kinda näyttää mut samaan aikaan se taas ei näytä niin kliffalt. Nyt oon kahden vaiheil et puranko taiko enkö, jos en ihan viel kuitenkaa. Toisest langast aloin neuloon ystäväl joululahjaks rannekkei ja kaulurii. Sanomattakin selvää etten osaa tehdä mitään hienoi rannekkei, sormii tai muuta, ku pelkän tason minkä ompelen sit putkeks ja jättäsin vaan peukaloo varten sit pienen aukon (ankeet I know..) mut ajattelin et se komppaa kivasti et olis samast langast kauluri, et olis niinku setti.

Arvostaak ihmiset ite tehtyy lahjaa ni herran haltuu, toivottavasti koska mä arvostaisin. No, turha mun murehtii koska mun ystävä on kyl sen sorttinen karaktääri et kyl se arvostaa. Tai ainakin antaa sen kuvan.. En es oikee saa täst projektist kunnon kuvaa ku se niin ohkast kamaa. Ja kaiken lisäks oon liian laiska hakee kameraa ja piuhaa tähän ni otan kuvat kännyl. Hiukan sumeet ja rakeist mut sellast se on kännyn kans. Mut siis.. toi harmaa lanka on 75% villaa ja 25% bambua. Se on kerällä pehmee ja miellyttävä, ihana ja ylellinen jopa, mut ku olen sen sutinu oikeen neuleeks siit tulee jotenki kova ja peltinen ja jäykkä. Ohjees sanotaan et 2 1/2 - 3 puikot, mul nyt työn alla 3 1/2 ja siltikään se ei tunnu ihan olevan parhaimmillaan. Mun tekis jopa mieli koittaa kutosen puikoilla ja tupla langalla, josko se auttas. Toisaalta mikä mua estää kokeilemast? Jouluun on kuitenki viel aikaa. 3 1/2 on mun käsissä niin kovin ohkaset et pelkään kirjaimellisesti et ne menee poikki neuloes. Mut se kaiketi kans tottumattomuutta. Mut pidän neulomises siitäkin puolest et vaikka mä jännitän hartiat äärimmillee ja saan katkastuu verenkierron päänalueelat likimain kokonaan ni se on äärest rentouttavaa puuhaa, jopa hiukan meditatiivist (kunnes joku tulee galleriaa ja kysyy jotai ja mul menee pasmat sekasi ja joudun laskee kaikki silmukat et tiedän täytyyk jatkaa oikeel tai nurjal). Olen viime ajat töissä ollu kokonaan ilman musiikkia, jopa. Edellisen näyttelyn yks teos oli ääntä ja vaik alkuun sitäkin manasin et sen 3 viikkoo kuuntelen rahinaa ni se toimi päinvastoin. Se alko muistuttaa jopa veden solinaa ja oli kovin rauhottava elementti. Ja voisin kuvitella et se rauhottava taustaääni on ollu osana kans sitä et olen saanu tehtyy kaikenlaista käsityötä ihan kiitettävän hyvin ja paljon.

Itse asiassa oon yllättäny itteni tyystin muutenkin viime aikoina ku olen löytäny itteni treenaamast kirjomist ja sain ommeltuu ne kaikki yli 400 nappii siihen pellavaliiviin. Oon aina tavallaan herkästi kuvitellu (muiden komppaamana) et mul ei olis nimekskään keskittymiskykyy mut hello, mul jopa taitaa olla ja jopa aika pitkälle. Peruukkimestarii must ei hevil tulis, kait, mut never say never, olishan sekin ihan superia työtä.

Mulla ei o vieläkään kuvaa siit jumpperist ku tein testinä, mut en usko et siit kukaan oikeeti kostuu mitään. Siit tuli vaan ruma ku fan. Eikä ees sillee hauskalla tavalla ruma ku fan ku ihan vaan ruma. Mut Lahja Haapanen saanee raidallisen jumpperin koska mun silmiin toi Rosé Mohair-lanka (65% polyamidi, 35% mohair, syyskuun tarjouksessa 2,35 €/50 g kerä Anttilassa) ja kympin puikoilla neulottuna 2 oikeen 2 nurin näyttäs siltä et siit tulis ihan mahtava jumpperi. Ja kun olis se huivi sit samaa sarjaa. Ja ostin Va-Ritist mustaa villavatiinia koska siit tulee.. jotain. Se on ihan mahtavan näköstä tavaraa, mustaa (tietty) ja malli tulee oleen sangen simppeli, mut jotain se tarvii ja se joku selvii ku näkee vaatteen valmiina ja pääl. Ja haaveilen neulotuist housuist mut se taitaa jäädä ellei joku haluu tehdä niit.. (wink wink..)

Ja kirjomisesta mun täytyy sano et morjens, Käsityö Elisa on NIIN mahtava kauppa, oikeesti. Kyselin viimeks ku kävi et miten ristipistoo vois tehdä jos haluis oikeen nätisti kirjoo vaikka tekstii ja mulle selvis et on olemassa reikäkangasta, minkä avul saa tehtyy nättii ja tasast kirjaint ja se on vesiliukosta se kangas eli kun työ on valmis se ksotutetaa ja aputyyki katoaa. Jos tää ei o nykyaikaa ni sit ei o mikää. Mun täytyy seuraavana ottaa vaan sit ristipisto työn alle ja alkaa treenaamaa sitä. En nyt löydä mistään siit info sen enempää mut let's just say et siihen aiheeseen tulen palaamaan vieläpä ennen joulua, I would say. Mut se mist aiemmin jaapattiin eli materiaalien kalleus ni tulee sekin vastaan aika nopeesti. Toi villa-bambu on 12 € kerä ja vaikka on 100 gramman kerä, et melko riittosaa, ni silti nostaa ranneke-kaulurin hintaa oitis siihen pisteeseen et samal rahal sais H&M:lt ostettuu kaikenlaista tuotetta viljalti enemmän. Mut silti olen taipuvainen mieluummin maksamaan enemmän ja koittaan ite koska kuitenkin ajatus et on sit uniikkia ja whateveriä on mun makuun aika kaunis ajatus. Eikä pelkkä ajatus vaan ihan konkreettinen ja valmis tuote piakkoin.. Toivottavasti. Virkkaamista mun tekis mieli kans opetella joskus. Monet sanoo et se on jopa helpompaa ku neulominen mikä mun on tavallaan edelleen vaikee täysin hyväksyy ja uskoo.

Ja eilen yllätin itseni kans ostamalla mustan neuletakin. Jotensakin olen aina ollu vakaasti sitä mieltä et se ei o mun vaate mut oppia ikä kaikki. Itse asiassa olin jo lauantaina hiukan harmissaan ettei mul o moista koska olisin halunnu laittaa mustan paidan ja skragan ja mustan tai harmaan neuletakin ystävän synttäreille. Jouduin tyytymään mustaan pooloon. Mut ens viikonloppuna voin ottaa takasin. Ja jos vaikka tuleekin niin nihkee olo ettei pysty oleen ni otan mukaan vaihtopaidan..