maanantai 12. heinäkuuta 2010

Life is fantastic

Syvine kriisien kautta kahlanneena jatkan bloggaamista. Nina Hagen, käydän se nyt läpi t's, oli mun elämäni suurin pettymys. Ikäni (no melkee) odottanu et frouwa olis livenä silmien edes, koko kevät seilorin kans luuhattu netin sivuilla ja videoita kytätty ja oltu ihan et OMG ja LOL ja SIC ja fuck, Hagen päättää löytää Jeesuksen ja koko keikka on epämäärästä, blues-vetosta heikkoa gospelia. Siis huonoa vieläpä. Oltiin alkuun et okei ääni ei o sama mitä se on ollu mut se on ihan fine kysees on Nina Hagen, tiedettii et gospelii tulee mukana mut oltii et se on ihan fine se on silti Nina Hagen.. oltiin hyväksyys niin paljon koska kysees oli kuitenkin Nina Hagen, maailman nerokkain karaktääri. Mehän ei oikeen edes osattu pukee pettymystä sanoiks ennenku seuraavana päivänä ku padot aukes matkalla Turkuu ja haavat revittii auki. Vieläkään ei o voitu kuunnella Hagenia. Kreiseint täs kaikes on just se et se musiikkihan on tietty ihan nerokasta ja näin mut jotenki just nyt en o ihan viel valmis laittaan levyä soimaan. Onneks siellä oli Hagenin jälkeen Grace Jones ja se show oli jotain tajunnanräjäyttävän loistavaa.. Oikeesti, ihan kusipäisen täydellist dataa. Se pelasti paljon ja ainakin voidaan kuitenkin todeta et ollaan nähty Nina Hagen, valitettavasti todistettu sen täydellisyyden dekadenssi. And it wasn't pretty..

Mulla olis tarkotus ottaa kuva mun uusista lempihousuista ja postaa tänne mutta juuri nyt ne on pyykissä kiitos hektisen (=humalaisen ja sotkuisen..) Hesan reissun. Mä olin pukeutunu esiripuksi ja tajusin hetkee myöhemmin ettei se ollu se juttu sit kuitenkaa milt olisin halunnu näyttää ni mein täytyy ottaa uus reissu Hesaan kesäl vielä ja mun täytyy oikeen keskittyy asioihin ja asuihin. Ja jälleen kerran kesäinen yö sumuisella (in my mind, that is) Iso-Roballa ja mulla tuli hirvee ikävä Helsinkiin.. Ollaan avaamassa kauppaa Turkuun eli se ei o just nyt mahdollista mut se ajatus kytee jossain tajunnassa koko ajan, liekin koko vaan vaihtelee näköjään. Siin vaihessa ku menee kattoo asuntojen hintoja se melkein tyrehtyy mut se ei paljoa vaadi et onkin taas roihu päällä. Mut nää on näitä juttuja. Mä palajan jahka olen saanu housut pestyä ja kuivattua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti