Luova maailma on kreisi ja outo. Sul tulee maailman siistein ajatus jostain ja sit yhtäkkii se sama idea rullaa sua vastaan ku selaat viattomana kuvia netissä. Turhauttavaa. Ja sit alkaa miettiin et vaikkei aktiivisesti muista nähneens kuvia ni ainahan universumis on altiina kaikelle ja vaikutteet jää johonkin mielen syövereihin kaivelemaan ja muhimaan. Mähän oon esim kuvannu itteeni kautta aikain, välil vahvemmas ehostukses välil enemmän au naturel ja sit aattelin et mun naama mun kuva mun domain. mun pitäs alkaa taas enemmän sutimaan kuvaa, i miss that. Ja sit oon alkanu kelaan et missä menee sairaalloisen narsismin raja, et jos alkaakin tekemään vaikka nyt omaan kauppaan trikoopaitaa ja collegee mihin haluais printtii ni jos laittaakin oman naamansa onk se hyväksyttävää? On tietty, kuulen pienen äänen sanovan takaa ja siks sanaks mietin et laittaako. En tiiä, saa nähdä.Mut se mikä on siistii et ne yhtäläisyydet ja samat ideat on kuitenki aika arvovaltasest porukast.. Et kokee ite olevans sillee luova nero. Mä oon alkanu sutaa mun vanhoi kuvii musta-valkosiks ihan vaan oikeestaa huvin vuoks, et kunha jotai sättää fotarin kaa ja jostai syyst mä tykkää hirveest, et on sellanen ahdistava mut samal rauhallinen ja kliffa tunnelma.
Oon kelannu sillee et alan keskittyy pienempii asioihi, omistautuun osa-alueel joka on niin pieni et peljästyttää. Ei tuu mitää jos alkaa repelemään itteens liikoi eri suuntii. Et neulet ja neulost, yläosaa oikeestaa vaan. Vihdoinki ollaan saatu sovittuu kaikki mötet eri puolil maailmaa ja syyskuus oltais sit menos Italiaa hakee nättii klänninkii ja elokuus pitäs olla matkalla kohti Tukholmaa hake lisää nättii klänninkii. Kaupalla alkaa oleen kaikki färdig sillai et tietty kalusteet uupuu mut seinät jakatot ja lattia ja yläkerrat. Alkanu tietty hiuka jänskättää mut sillee hyväl taval. Ja tukholmast halun uudet nätit farkut. Pakko saada.. Seilori osti ja ne on niin nätit et pakko mennä peräs shoppaamaan..
hei, arvaa onko tuttu tunne toi, että nerokas idea -> joku keksi sen ennen? tutkijanduunin arkipäivää ja ärsyttävintä vielä se, että se aiemmin keksinyt oli yleensä vielä muotoillut ajatuksen paremmin ja elegantimmin. fuck.
VastaaPoistamut juu, minkäs teet. et mittä vaan teet vaan.
Mä en tiiä muuta kun että haluan sun naamalla varustetun paidan (OLEN VALMIS MAKSAMAAN. Syssymmällä), ja että originality is overrated.
VastaaPoistavoin kuvitella ton tutkijana saman kohtalon kokemisen. kun toisaalta nykyään ei voi kukaan enää oikesti sillee keksii mitää uutta, aina on joku vintage valentino jossain nurkalla muistuttaas et joo joo ja seuraavana huomaa et sekin on jostain schiaparellin kovin muistuttava. pyörä taitaa olla keksitty jo aika monta kertaa eli kaiketi kyse on sit just siitä et sen käytölle löytää jotain uusia tapoja.
VastaaPoistaja toi originality is overrated pääs mun listoille pätevänä muistisääntönä kun alkaa tuskailemaan muka pääsemättömist issueist et muistuttaa ja muistuttaa jotain muuta. tottakai muistuttaa.. mut alan laitaa naamaani vaan sit rintamuksii ja syksyl sit potti nurin ku kauppa aukee..
Must tätä originality-asiaa ei kannata vatvoo mitenkään liikaa, koska silloin helposti tulee arkailleeksi ihan turhaan eikä anna palaa täysillä ja kympillä. Ja hyvää jälkeä saa kuitenkin aikaiseksi vain kun antaa mennä. (Tää kaikki on tuttua myös mulle, kynäilijälle, sillä usein tuntuu että kaikki on jo kirjoitettu. Olen yrittänyt ajatella, et ok, ehkä onkin, mutta MÄ en ole vielä kirjoittanut sitä.)
VastaaPoistaJa hei, mulla on edelleen vireillä kaupat sun kanssa! Anteeksi, mutta olen kokonaan unohtanut lunastaa neuleeni. Oon kyllä varsin persaukinen, mutta loppukuusta, palkkapäivän tienoilla, olis hyvä hetki. :) Eli nähtäiskö pikapuoliin??
joo anna nähdää vaan. mä oon nyt koko ajan museolla oikeestaan siihe saakka et puoti aukee et mut löytää sieltä. ja neuleist jos tykkäät ni voit ilahtuu ku kuulet et oon alkanu laittaa testiin matonkudetta ja isoo puikkoo.. so far en o täysin myyty mut kattellaa.
VastaaPoista