Tarpeita

Olen löytäny uudelleen kirjaston nerouden. Nuorena luin koko ajan ja kulutin kirjastossa aikaa määrättömästi. Jotensakin tunsin oloni aina turvalliseks kirjastos, ihan ku olisin kuulunu sinne. Ja Turun vanha pääkirjasto oli musta aivan mielipuolisen hieno. Uus kirjastokin on hieno, en sano sitä, mut rempan ja uuden rakentamisen yhteydes must vanhan puolen tunnelmasta on jotain kadonnu. Ei sinne kuulu liukuovet (eller hur ska man kalla dem?) tai lasiseinät. 

Mut siitä huolimatta oon aika tohkeissani ollu kirjastossa viime aikoina. Varsinkin nyt kun on näyttely tulos ja ajatukset karkailee koko ajan eri suuntiin. Lahja Haapanen alkanu rakentuu mielessäni hippasen jopa eri suuntaa ku alkujaan ajattelin. Perusta on sama, Lahjan kaavat muokattuna mun näkemyksel (ja viime lauantaina diilasin näyttelyn lähtemään Berliiniin ens kesänä, saa nähä, alkoholilla oli osuutta asiaan..) mut mukaan on alkanu tulemaan enemmän sävyjä ja ajatusta. Kun puhutaan historiasta kuitenkin ja pukuhistoriasta en oikeen voi välttyy viehtymyksest lisätä elementtei siit suunnast. Kaivoin esiin Jean Hunnisettin kirjasta kopioidun pätkän. Olin Kansallismuseossa tekees lopputyötäni back in the days ja siellä oli Hunnisettin opus "Period costumes for stage and screen - Patterns for women's dress 1500-1800" ja nyt tietty mua rasittaa etten silon kopioinu koko kirjaa vaan pelkästään osan, enimmäkseen rokokoon ja satunnaiset 1500-luvun kaulukset ja myllynkivet. 

Happy day on se et kirjastossa olis (ja ihan hyllyssä, tosin Ruskolla mut saahan ne tilattua keskustaan) viis eri Hunnisettin kirjaa, kaikki siis eri aikoja ja teemoja, 1500-1909 ja naisille kaikki mutta yhtäkaikki. Okei yhden voisin skippaa koska se on keskiaikaa ja jostain syystä keskiaika on aina ollu mulle äärest tylsä ja vastenmielinen periodi. Tai ei nyt vastenmielinen mut vaan totaalisen epäkiinnostava. Siin voi olla sekin et siihen linkittyy niin paljon nuoruuden tuttavia kenel oli elämää suurempii juttui Taru sormusten herrasta ja roolipelit ja sitä kautta haettiin paljon keskiajast kamaa ja inspist roolipeleihin. Mulla on aina ollu rokokoo kovaa valuuttaa, siit ollankin hypätty sit suoraan viime vuossadan vaihteeseen. Viime vuosina mulla on alkanu nostaan päätään 1500-luku (kiitos sarjan "The Tudors" ja leffan "Elisabeth the golden age") ja rokokoon jälkeinen aika, oikeestaan koko 1800-luku ja se siinä valossa miten maskuliinisuus ja nykynormit miesten pukeutumisen ja miehisyyden suhteen on syntyny ja jalostunu nykysille uomille.

Eli, nyt kun luottokortit on katkolla ja rahaa ei ole muutenkaan mihinkään oon aika tyytyväinen  et saan kirjastosta opukset mitkä haluan. 

Lahja Haapanen on saanu mut kans taas (tai edelleen..?) innostumaan dandyismistä ja dandyistä. Se on jotensakin ikuisuinen mulla se fiksaatio, mutta myös tähän projektiin sopiva teema. Koko systeemi alkanu kuitenkin (taas..) kallistumaan enemmän siihen suuntaan et miehisyys ja maskuliinisuus ja sen tutkinta ja pohtiminen aika olennaista. Kuvaajan kanssa ollan sovittu et antasin sille vapaat kädet kaiken suhteen mut god damn it ku mulla alkanu tuleen niin vahvasti kaikkee ajatusta ja ideaa päähän. 

Muuten mulla ei ole tarpeita. Mustat farkut haluisin syksyks, mulla on niitä muutama pari mihin mahdun kun kevennän itteeni, nahkatakin haluisin (kts. edellä) ja olen sitä mieltä et tarvisin pätevät talvikengät. Se ei tietty oo totta koska mulla on kenkii ja talvisempiikin juttui. Mun täytynee palata niihin. Kun oikeesti en keksi mitään mitä tarvitsisin mitä ei olis kaapissa jo ennestään.