Neulei, haalarei ja lahjoi; hyvän pössiksen viikko aluillaan siis

Äärest onnistuneiden avajaisten jälkeen (ja viel kiitos kaikille osallistuneille) on arki taas edes. Ihan alkuun Anun mukanaan tuoma avajaislahja, maailman hienoin seilorikisu. Täs ei näy mut toises käsivarres.. öö.. tassunvares (?) on myös bonarina valkoinen ankkuri. Niin hieno ja pääsi oitis pianon päälle mun mustan lumiukon viereen. On kuin tehdyt toistensa kavereiks.

Oon ollu Anun hahmoista kauan ihan liekeissä ja nyt oon tyyttis ku sain oman kaiffarin kotiin. Ja kun on musta ni sopii kaiken kanssa. Mullahan kävi jo mieles et miten kisun sais viritettyy jonkun takin olalle sillai ettei takki tai kisu kärsis, et tulis sellanen merikarhu tunne et papukaija olalla ja piippu huules. Which makes me wonder pitäskö alkaa polttaan piippua? Hmm.. annetaan sen ajatuksen viel hautuu hetken aikaa. Mut sanotaanko kans näin et kisu antaa aika pal inspistä olemuksellan mahdolliseen tulevaan seilorin morsian harmaassa collegessa mallistoon..

Anu kans laitto omalla tontillaan mieltsin hienoja neulesysteemejä framille. Mulla on aina hinku neuloa ja tehdä ja oppi ja kokeilla mut samaan aikaan mun kärsivällisys on historian huonoin ja esim. mun kokeilu pyöröpuikoilla ja ohkasel harmaalla bambulangalla kesti tasan kaks kerrosta. not my cup of tea. Vaihdoin kympin pikkoihin ja stydiin lankaan ja jo lähti. Opettelen nyt pudottaan silmukoita et saa reikästä ja räkästä, vallan punkhenkistä jumpperia tehtyä. So far näyttää tosi hyvältä ja nythän on tietty hinku koitta tehdä jumpperii ja paitaa. Saas kattoo.

Mut sillä välin ku odotellaan sitä settii voidaan vaan ihastella Kris Van Asschen (vitsi ku muistas milt sesongilt tää on.. kuvan alkuperä on kuitenkin men.style.com) maailman hienointa musta kaapua tahi viittaa tahi vaan huivia joka on levitetty päälle. Mun silmiin näyttää äärest vetävältä et on se laaja musta kangas yhdistettynä tiukkaan valkeaan olemukseen muutoin. Ja varsinkin kun tulkintani mukaan päällä on haalari mis kovasti entisaikojen alusasun tunnelma. Eikä jyrkän kokonen saapas o koskaan vikatikki in my mind. Kris Van Assche on mulle jotenkin kova juttu. Simpsakkaa meininkii ja nättii tulosta. Tietty mulle tulee etäisesti kaikuja myös tän asun kohdalla kotoisasta Daniel Palillosta ja sehän ei o millään muotoa huono juttu. Joskin Van Asschen setti on simppelimpi ku Palillon setit. Setti. Ja ku olen kovin fiiliksis ite Lahja Haapasen kaavoista koen mielekkäänä ajatuksena myös tehdä niistä uuden setin ihan silleen myyntiin. Avajaisissa olis kovin tullu tilauksii mut en juuri muista mitä kuka ja silleen eli ottakaa yhteyttä ketkä oli kiinnostuneita ja mistä.. (Ammattilainen on puhunut.)

Ja haalareista vielä sen verran et vaikka rintakehän paljastelu on mulle hiukan no no oon aika tohkeissaan tästä haalarista. Mieleen tulee jokin musta seilori-kisu.. hmm..

Yeensäkin ajatus haalarista on alkanu kiehtomaan mua viime aikoina ihan siks et simppeli yks vaate mil saa koko kehon peittoon. Täs nimenomaisessa setissä tietty valkoset napit on juttujen juttu mut erityisesti mua viehättää lahkeet ja hihat, kaunist mallii ja muotoo. Enkä nyt tohdi sen enempää alkaa intoilee mustista tennareista koska luulen et se on aika itsetsään selvää et mustat tennarit toimii aina. Tai yleensäki tennarit. Odotn sitä aikaa et voi alkaa käyttään taas Conversei ihan päivittäin ja yhdistelee boheemin nuorekasta settii. Vali vali ja bitch bitch mut kylmä ja talvi on niin passé.

Mullahan on haave jopa et olis ens kesänä kliffat asut aina päällä ja asujen kliffuus tulis juuri siit et olis itse tehtyä viljalti. Ei siks et olis itsetehty se ainoa oikea mut siks ettei kaupoista löydy sellasta ku tykkäisin ja ne mist tykkään on kaukana poissa mun luottokorttien käyttövaroista. No well, melkeen kaikki on täl hetkel kaukana poissa mun luottokorttien käyttövaroista.

Palaillaan. Menen jatkamaan neulettani ja lisäämään reikiä. Hyvä siittä tulee.